2019-11-06T19:38:37+02:00 Blog Integration Feed Generator https://peterberger.vuodatus.net/ YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/ fb_639734855 https://peterberger.vuodatus.net/

 
Eli Bergerin kanta kielestä. Ja tämä on lyhyt versio koska Bergerillä todellakin riittää sanottavaa kielestä. Mutta pääosin hänen kantansa voidaan kiteyttää blogin viimeisiin lauseisiin: ” But there is nothing like hearing contemporary people actually speaking a language. This is why keeping a language alive, or restoring it to living speech, is a truly humane value of civilization.” Berger yhdistää kielen uskontoon, politiikkaan ja ihmisen omaan identiteettiin ja hyvästä syystä.
 
Äidinkieli ja etenkin murteet kertovat, mistä me tulemme. Hyvänä esimerkkinä elämä Jyväskylän yliopistossa: useasti kuuntelemalla uusien opiskelijoiden murteita voi jo veikata kuinka kaukaa he ovat tulleet opiskelemaan. Kielitaito on vielä nykyäänkin myös sidoksissa valtaan ja asemaan yhteiskunnassa. Monissa maissa kyky puhua englantia on pääsylippu parempaan koulutukseen ja avain rikkaampaan tulevaisuuteen. Ja ajatellaan vaikkapa nykyajan työmarkkinoita. Itse kerran kuulin työhaastattelun jälkeen, että minulla oli itse asiassa parempi CV, mutta se toinen hakija puhui sujuvaa ruotsia, joten homma meni sinne kaupan sijainnin takia.  Ja mainitseepa Berger kirjoituksessaan vielä aatesuuntia kuten feminismin. Itsekin englannin kielen tunnilla olen kuullut puhetta kielen maskuliinisuudesta: history, ”the species of man” ja niin edelleen.
 
Käytetään kieltä sitten millä tavalla tahansa, sitä pitää käyttää Bergerin mukaan. Vaikka kieli voi myös erottaa, enne kaikkea se luo yhteisöllisyyttä. Meidän kulttuurimme on sidoksissa kieleen ja meidän ei pitäisi menettää ja unohtaa omien kieltemme pieniä ihania erikoisuuksia vaikka olisi kuinka muotia lainata sanoja ulkomailta. Kyllä meidän taloudessa vieläkin pestään itsemme saunassa ”hullaus veellä” ja kovassa kiireessä kuljetaan ”haepakkaa.” Molemmat termejä, jotka kuulin nyt edesmenneeltä mummoltani lapsuudessa. 

Ja jos nyt heitetään tähän loppuun pretty obscure link yhteisöviestintään... Hei tiesittekö, että me viestitään kielellä? Ja sitä voi käyttää eri tavalla eri kanavissa ja eri kohdeyleisölle puhuessa? Joskus epävirallisempi tyyli toimii hyvin ja joskus pitää käyttää niitä hienoja Kela lomakkeiden kiemuroita, joista tavallinen kuolevainen ei ymmärrä mitään. Mutta jos en nyt mene nukkumaan tavalliset kuolevaiset eivät ymmärrä minustakaan mitään :)

Anna kiittää ja kuittaa.]]>

2012-10-01T01:56:01+03:00 2019-11-06T19:37:30+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/10/kielellista-leikittelya YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

http://www.youtube.com/watch?v=jzKVkgPwkQM

1. I love this guy's accent. 2. Love Berger's "strip that of the often pretentious sociology jargon" and how willing he is to admit to being wrong. 3. Seriously disappointed by the lack of the usual Youtube comment snark. I mean c'mon? Nothing more inspirational than: "I disagree" and "Is that Mark Chaves sitting next to Berger?"

Again, Berger is talking about religion. But again, his words can be so easily related to the world of organizational communication. And I'm seeing this is a common theme with me, managing to tie everything to organizational communication in some way :D Anyways....

People have worried for a long time that the modernisation of the society automatically means that while big organizations take over religion and spirituality go out of fashion, so to speak and people will lose faith. Berger himself admits that it took him twenty years to realize this was, indeed, not the case and then moves to say that though religion and society have changed a lot in the course of years people have not turned away from faith. Just found it in new ways. 

And this brings me to the organizational comms field. Trends like going green, sustainable development and responsibility are making a comeback. It's the same with many other more "traditional" and perhaps even "old-fashioned" values. And organizations have to react to that. The people are finding these values again - not that they have been exactly lost during the last few decades, maybe just not so highlighted in the media - and in increasingly competitive markets tapping into these values can take you ahead in the game. Just pushing forward for the sake of going forward and gaining more and more, not caring about the mess you leave behind, is frowned upon. It is not exactly the religious boom happening in the USA but it is not the feared industrial, institutionalized world where everyone is alone either.

Anna

PS. How cool is that that Berger wrote a blog post about beards?
]]>

2012-09-30T23:50:01+03:00 2019-11-06T19:37:33+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/berger-on-secularism-and-relativism YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

 
And it is not difficult at all to see why this is crucial for organizational communication. And PR. We are living in increasingly global work and even in Finland many companies – big and small – stretch beyond our borders. And not only to our neighbors. We have a lot of business in Asia where the culture is completely different; so different that a Japanese friend of mine said that when he came to Finland it felt like “arriving on a different planet.” If we approach everything the Finnish way and won't bother to get to know their culture we will end up wasting money, insulting a lot of people we really shouldn’t insult if we wanna do business there and destroy our chances of conquering a new, potential market.
 
I think in our field it is pure common sense to adopt the Bergerian way of thinking. I could wax miles and miles of poetics out of this one but seriously. I am being blunt here, but c'mon guys. You would be stupid not to approach the subject with an open mind, objective curiosity and non-judgmental tolerance. Doing it any other way would just end in a catastrophic failure.
 
And this is not only about advertising and doing PR. The same goes in internal communications and crisis communications. Sometimes we can be blind to the cultural differences that are right in front of our nose. As an international tutor I have noticed this. I know they have been here for only some months, some just a few weeks, but once they get settled into the Finnish way it's so easy to forget they are nothing like us – and whoah, that sounds like I'm comparing exchange students to aliens. But the cultural differences come up at even the smallest of things: when to eat lunch, how to greet people, the size of your personal space, how to talk to people like teachers… And little things count. We all know the example about Japanese and business cards. It's something we Finnish would never think twice about but for them it is a Big Thing.
 
In a multicultural organizational utopia everyone’s needs could be taken to account and there would be time to sit down with everyone to talk about stuff like cultural differences. But let’s face it, with the bigger companies that is hardly realistic. The point is to at least be aware and do a Berger and deal with it in a mature and understanding way.
 
In the end, all people see things differently and think in a different way. And in my opinion, sometimes putting extra weight to the “multicultural” thing might not even be such a good thing since we might have pre-existing attitudes and prejudices about certain nations and their habits. It is not right to put someone under the magnifying class just because of ethnicity and treat him differently or more carefully because of that.  We are all just people. We want to find our place and belong.  
 
Internationally Anna   ]]>

2012-09-30T23:25:01+03:00 2019-11-06T19:37:36+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/international-love-not-in-a-chris-brown-way-if-you-know-what-i-mean YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

               
Kun ensimmäistä kertaa Googlasin Peter Bergeriä oli pakko nauraa, koska sankarimme näyttää Remu Aaltosen ja Star Trekin Kapteeni Picardin risteytykseltä. Remu Aaltoseen ei sen enempää yhtäläisyyksiä löytynyt, mutta nörttinä minun on verrattava Bergeriä Picardiin. ”To boldly go where no man has gone before” pätee omalla tavallaan Bergeriin. Ja kaljuuden lisäksi heitä yhdistää myös absoluuttinen cool- taso.
               
Kuten monet ovat maininneetkin, Berger pystyy näkemään asiat ihailtavasti monesta eri näkökulmasta ja on hyvin suvaitsevainen ja pitää mielensä avoinna, jotain mikä on omasta mielestäni todella tärkeää alamme ammattilaiselle. Yhteisöviestijöinä emme voi kulkea maailmassa laput silmillä seuraten ainoastaan yhtä linjaa. Meidän on katsottava ympärillemme ja asetuttava muiden ihmisten saappaisiin. Meidän on osattava ymmärtää kulttuuri eroja ja tunnistettava mikä toimii kenellekin. Tässä suhteessa voimme ottaa oppia Bergeriltä. Kun hän saa käsiinsä ongelman tai argumentin, hän pyörittelee sitä ja tutkii sitä kaikista näkökulmista – eikä tuomitse. On virkistävää tutkiskella tyyppiä, joka suhtautuu asioihin pätevästi, mutta myös rennosti, eikä yritä tuputtaa omaa kantaansa ja vakuuttaa kaikille olevansa oikeassa ja tekevänsä jotain mullistavaa. Sädekehä heijastuisi niin kauniisti Bergerin kaljusta.
               
Ja tänään törmäsin Bergerin uusimpaan blogi kirjoitukseen, joka takertuu itseäni suuresti kiinnostavaan aiheeseen: An instruction manual for the radical transformation of identity.  Kirjoituksessaan Berger käsittelee identiteettiä, sitä miten siihen halutaan vaikuttaa ja voidaanko siihen vaikuttaa käyttäen esimerkkinä seksuaalisuutta.
               
Kirjoituksesta tarttui itselleni kiinni seuraava:  ”Primary socialization has a great advantage: It starts from scratch. The secondary socialization involved in alternation must dismantle before it can construct.” Tiedän, että Berger puhuu tässä identiteetistä, mutta samaa voisi käyttää helposti ulkoiseen viestintään. Ajatellaan vaikkapa organisaation imagon luonti/kehitys kamppanjaa. Tyhjästä on helppo aloittaa, mutta kun puhutaan asenteiden muuttamisesta ja suunnanvaihdosta – tässä palaa muuten mieleen ihanasti pääsykoe tehtävä muutosprosesseista organisaatioissa – tehtävä onkin jo vaikeampi.  
              
Bloggauksessaan myös Berger sanoo, miten identiteettimme on riippuvainen sosiaalisesta ympäristössämme ja miten nyky-yhteiskunnassa kohtaamme jatkuvalla syötöllä, päivittäin, hyvinkin erilaisia ympäristöjä kaikkialla. Kaverimme, koulutuksemme, työpaikkamme, katu-osoitteemme – kaikki vaikuttavat meihin ja siihen, miten me ajattelemme. Voimme boikotoida tuotetta, jota emme ole edes koskaan kokeilleet, koska kaverimme sanoi, että ”se on syvältä.” Vastakohtaisesti voimme kumota negatiiviset ennakkoluulot ja palata vieroksumiemme tuotteiden ääreen kiitos hyvän suosituksen tai iskevän mainoksen. Itsekin olen syyllistynyt tähän. Join tänään punaista maitoa ensimmäistä kertaa elämässäni.

Anna]]>

2012-09-30T22:09:01+03:00 2019-11-06T19:37:38+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/identiteetti-kriiseilya YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

“People who feel no temptation before closed doors, who have no curiosity about human beings, who are content to admire scenery without wondering about the people who live in those houses on the other side of that river, should probably stay away from sociology.”

—	Peter L. Berger, “Invitation to Sociology”

 
Maailma on niin paljon enemmän kuin mitä me voimme käsittääkään. Yritetään siis muistaa nähdä yli omien näkökulmien, kuulla sanojen taakse, maistella hartaammin, nauttia tuoksuista ja eritoten tuntea enemmän. Ennen kuin voimme rehellisesti sanoa tuntevamme maailman, meidän täytyisi haluta/pystyä näkemään oman ikkunamme tarjoaman maiseman ylitse. Suureellinen vertauskuva, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan.

“Sociology is justified by the belief that it is better to be conscious than unconscious and that consciousness is a condition of freedom.”

—

Peter Berger Peter Berger ei näytä allekirjoittavan lausahdusta “tieto lisää tuskaa”, tai sitten hän on ennemminkin sitä mieltä, että se tuska on vapauden arvoista. Assosioin tämän omassa mielessäni vahvasti aiempaan lainaukseen, sillä aktiivinen uteliaisuus ja asioiden penkominen asettaa yksilön myös alttiiksi sille kaikelle taakalle, jonka hän saattaa harteilleen innokkuudellaan saada. Monet kokevat, että asioiden on helpompaa vain antaa olla.

“Choices in life are rarely pure, but to understand the middle ground it is helpful to imagine the extremes.”

—	Peter Berger

Ihminen on osin rationaalinen, mutta harva pystyy tekemään päätöksiään täysin järkeilynpohjalta. Berger myöntää ihmisen inhimillisyyden tällä saralla, eikä lähde neuvomaan step by step- tyylisiä päätöksenteko neuvoja. Hän kannustaa kuitenkin ihmisiä haastamaan itseään ajattelemaan ja kritisoimaan vaihtoehtoja, jotta kokonaiskuva olisi helpompi käsittää.

Sateessakin on paljon hyvää,

XOXO
Hanna K

Sekavien ajatusten innoittaja http://www.tumblr.com/tagged/peter-berger]]>

2012-09-30T13:13:01+03:00 2019-11-06T19:37:40+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/consciousness-is-a-condition-of-freedom YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

Tänään on se päivä, kun blogitehtävä vetää viimesen henkäyksen tietouden pinnalla ja valuu syvälle tiedostamattomuuden syviin pohjamutiin, hitaasti, mutta armollisesti odottamaan viimeistä matkaansa. 

Viimeisessä kirjoituksessa käyn läpi ajatuksia Bergerin identiteettiteorioista.  Kirjassaan The Social Construction of Reality (1966) Berger määrittelee identiteettiä seuraavasti "Identiteetti, subjektiivisen todellisuuden keskeinen elementti, on kaiken subjektiivisen todellisuuden tavoin dialektisessa suhteessa yhteiskuntaan.". Berger kuvailee,(niinkuin monesti aiemmin blogissa on todettu) että identeetti muodostuu sosiaalisissa prosesseissa ja se voi muuntua, säilyä tai jopa muodostua kokonaan uudelleen. Yhteiskunta Bergerin mukaan antaa identiteetin muodostumiselle/muuttumiselle puitteet, jossa identiteetti elää.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä meidän maailmassamme. Identiteettimme on ympäristön tuotosta, joka muovautuu ja saattaa jopa muovautua täysin uudelleen, Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että niin myös organisaatiossa yksilön identiteetti voi muovautua organisaation kaltaiseksi. Toki tämä prosessi toimii Bergerin mukaan toisinkin päin, jolloin organisaatiossa vaikuttavat yksilöt, joko ylläpitävät tai muovaavat sitä tai jopa muokkaa sen kokonaan uudelleen.  MItä tämä tarkoittaa organisaatiokulttuurissa?  Tämä tarkoittaa mielestäni suurta mahdollisuutta saada aikaan toimiva ja hyvinvoiva organisaatio. Viestinnällisesti tämä on suuri haaste ja organisaatiota, jonka kulttuuri on vahvasti muodostunut on vaikea lähteä muuttamaan. Helpoitenhan tämä toimii PK-yrityksissä ja varsinkin uusissa kulttuuriaan vasta muodostavissa yrityksissä. Haaste on saada identiteetti toimimaan saumattomasti yrityksen identiteetin mukaisesti, ilman, että välissä olisi mitään konflikteja. Mielestäni tällöin organisaation jäsenet toimivat yhdessä, tavoitellen yhteisiä päämääriä.

Itse olen ainakin huomannu, että oman identiteettini muodostumiseen on vaikuttaneet ne ihmiset joiden kanssa olen eniten viettänyt aikaa. Mielenkiinnon kohteet ja huumori määräytyy hyvin pitkälle sen mukaisesti, mitä on tottunut kuulemaan ja tekemään ystävien ja perheen kanssa. Näiden ihmisten kanssa on helppo ja hyvä olla, vaikka välillä tekeminen itsessään ei olisi mukavaa. Esimerkiksi olen muuttanut eri kavereitani useita kymmeniä kertoja, eikä se ole koskaan varsinaisesti kauhean mukavaa, kuitenkin se, että voi olla avuksi ja tehdään yhdessä, tekee siitä huomattavasti kivuttomampaa. Tiedän, että on varmaankin mahdotonta saavuttaa tämänkaltainen ideaali työilmapiiri, mutta jos organisaatiossa pystytään muodostamaan sellainen kulttuuri, jossa on hyvä olla päästään hyvin lähelle "ideaalia" organisaatiokulttuuria. Työkavereita  harvoin pystyy valitsemaan, mutta eikö olisikn kiva, jos työpaikalle olisi mukava mennä, olla  siellä ja lähteä kotiin tyytyväisenä?  Meidän tehtävämme lienee muodostaa yhdessä se identiteetti organisaatiolle, jossa on hyvä olla. Sit ei muutaku viestimään sitä.

Rakkaudella viimeistä kertaa kirjoittaen 
Juho

ps. pitäs muuttaa vielä tänään yks kaveri. SUCKS!

]]>

2012-09-30T12:53:01+03:00 2019-11-06T19:37:44+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/berger-ja-identiteetti YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

Totunnaistaminen edeltää instituutioitumista, joka onkin muissakin blogeissa puhututtanut. Instituutioitumisesta voidaan puhua silloin, kun eri toimijatyypit osallistuvat vastavuoroiseen totunnaistuneen toiminnan tyypittelyyn. Berger nimittää tätä tyypittelyä instituutioksi. Instituutiot eivät kuitenkaan muodostu kädenkäänteessä, vaan niitä rakennetaan yhteisen historian kuluessa. Hänen ajatustensa mukaan instituutioitumista voidaan havaita alkeismuodossaan jokaisessa sosiaalisessa tapahtumasarjassa.
Tyypityksiä muodostuu erittäin nopeasti, kun esimerkiksi kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä laitetaan työskentelemään yhdessä. He seuraavat toistensa toimintaa ja tekevät tietysti omia johtopäätöksiään tekojen ja sanojen takana piilevistä motiiveista. Vuorovaikutuksen kuluessa nämä tyypittelyt muokkautuvat ja alkavat ilmetä käyttäytymiskaavoina, jolloin henkilöt alkavat selvästi omaksua eri rooleja, joiden mukaan toimia.

Yksilölle tärkein hyöty tyypittelyssä on oman ja muiden toiminnan ennakointi. Ennustamisen mahdollisuus vähentää yksilön psyykkistä jännitettä, mikä puolestaan säästää aikaa ja vaivaa. Rutiinitaustan muodostuminen helpottaa työnjakoa, uudistusten kehittelyä sekä mahdollistaa toiminnan, joka vaatii korkeaa tarkkaavaisuustasoa. Näin ollen esimerkiksi yrityksissäkin on mahdollista saada suurempi hyöty työntekijöistä irti, kun he tuntevat toisensa ja roolitukset ovat selvillä.

Toivottavasti tämä blogiteksti ei jäänyt liian irralliseksi. Ajattelin vain hieman avata totunnaistamisen ja instituutioitumisen käsitteitä.

Nyt äkkiä lauantai-illan viettoon!

XOXO
Hanna K

Lähde: Peter L Berger,  Thomas Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen]]>

2012-09-29T19:22:01+03:00 2019-11-06T19:37:47+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/tuttu-ja-turvallinen YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

Kiitos Veeran blogivinkin, luin ihan järkyttävän mielenkiintoisen artikkelin Bergeriltä!  Linkki blogiin löytyy tuosta: http://blogs.the-american-interest.com/berger/2012/07/25/mayor-bloomberg-and-the-quest-of-immortality/ . Vaikka tuntuukin pitkältä niin suosittelen lukemaan. Muutenkin Bergerin blogi tuntuu aika seurattavalta ja näkyy päivittyvän arviolta kerran viikkoon.

Kirjoituksessa Berger ottaa kantaa ns. terveyskampanjoihin, jotka pyrkivät rajoittamaan ihmisen vapautta valita. Berger nostaa esille New Yorkin pormestarin esittämän kiellon, joka esittää ettei yli 16 unssin pakkauksia (n. 0,5l) sokerilla makeutettuja juomia saisi myydä julkisella paikalla. Berger vertailee kampanjointia liikalihavuutta vastaan kampanjointin tupakkaa vastaan aiemmin. Berger nostaa esille teemoja aristokratisesta vallankäytöstä, yläluokan määrätessä trendin terveellisen elämän puolesta, jolloin köyhät assosiotuu lihavaan ihmiseen työvoimatoimiston luukulla. Berger nostaa esille termin kuolemattomuus (immortality), joka on uskonnollisesti on iänikuinen teema. Nykyään vallalla on jos ei kuolemattomuus, niin ikinuoruus. Kirjoituksesta löytyvää punaista lankaa on hieman vaikea saada tähän tekstille sen laajuudesta johtuen.  Se melkein pitää lukea, että näistä ajatuksista saa millään tapaa kiinni. Itselläni se kuitenkin herätti ajatuksia vallankäytöstä ja vallankäytön trendeistä. Berger nostaa esille useita muita hyvinvointikampanjoita, joiden taustalta löytyy vielä jokin muu motiivi, kuin ihmisten hyvinvointi.

En osaa arvioida tuon kyynisyyden paikkaansapitävyyttä ja Berger tuskin vastustaa ihmisten hyvinvointia. Mielestäni on mielenkiintoista, kuinka joku ottaa kantaa nimenomaa tuolta kantilta.

Heräsi vielä ajatus.Niinkuin Taneli aikaisemmin mainitsikin Berger pyrkii tarkastelemaan asiaa, mahdollisimman monelta kannalta.
Tämä on haaste, mutta viestijän työssä tämä on myös suuri mahdollisuus. Tuskin yksikään kriisin aiheuttanut markkinointiviestijä/tiimi  on ajatellut, että heidän suunnittelema kampanja saisi aikaa jonkilaisen kohun, mutta julkaissut sen silti.Jos pystymme ottamaan huomioon mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia, pystymme vaikuttamaan paremmin ja laajemmin, lisäksi kriisin mahdollisuus pienenee.

Tässä oli sillisalaatti erilaisia ajatuksia, jotka kumpusivat artikkelista ja samanaikaisesti luetusta Tanelin  postauksesta. Mutta siis lue toi artikkeli, jos haluat saada tästä jotain irti.

Laiskaa lauantaita toivottaen 
Juho]]>

2012-09-29T13:55:01+03:00 2019-11-06T19:37:49+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/bergerin-blogi-ja-nakemyksia-vallankaytosta YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

http://www.tavallisia.fi/ sivustolle. Kyseinen sivusto käsittelee nuorten syrjäytymistä nyky-yhteiskunnassa ja pyrkii löytämään lääkkeitä tähän huolestuttavaan ilmiöön. Meidän yhteiskunnassammehan syrjäytyy parhaillaan arviolta n. 50 000 nuorta ja määrä on kasvussa.
 
Peter Bergerin unrespectability motif  näkökulman kautta aloin miettimään nuorten syrjäytymistä yhteiskunnassamme. Berger jakaa Unrespectability motif näkökulman kahteen sektoriin, kunnioitettuun ja ei-kunnioitettuun sektoriin. Voisimme ajatella, että kunnioitettu sektori nykynuorison ajatuksissa tai ainakin yhteiskunnan rakennelmissa sisältää opiskelevat ja töitä tekevät nuoret ihmiset. Ei - kunnioitetttun sektoriin luetaan taas juuri syrjäytyneet ja opiskelumaailmasta sekä työelämästä vieraantuneet nuoret. 
 
Miten pystyisimme tavoittamaan nämä ei - kunnioitetun sektorin nuoret? Lainaan tähän kohti Bergeriä " Here also we find a fascination with every possible world in which human beings live and make a living, not only with the worlds of respectable occupations, but with those of the taxi driver, the apartment - house janitor, the professional boxer or the jazz musician. " ( Invitation to Sosiology - A Humanistic perspective, 1981 ) 
Mielestäni lähestyttäessä näitä ei - kunnioitetun sektorin nuoria meidän on hetkeksi pyrittävä asettumaan jokaisen heidän roolinsa ja pyrittävä miettimään lähestymistapaamme heidän kauttaan. Läpi linjan Berger myöskin painottaa puhutun kielen roolia viestinnässä. Syrjäytyneiden nuorien tavoittamisessa keskustelut ja " inhimillisin ilmapiirin" luominen ovat ehdottoman tärkeitä. Lainasin inhimillisen ilmapiirin käsitteen kuopiolaisen nuorisotyöntekijän Kari HIlpisen puheesta.  Hänen puheensa löytyy http://vimeo.com/49020893 linkistä ja www.tavallisia.fi - sivustolta.
Suosittelen lämpimästi jokaista katsomaan tämän puheen ja keskittymään erityisesti kysymykseen “ Seuraammeko me todella niitä ympärillä olevia ihmisiä ja tunnetiloja? “ ( Kari Hilpinen puheessaan 7.9.12 Jakomäen koululla. ) Mielestäni ympäristön seuraaminen ja havainnollistaminen on tärkeä taitoa jokaiselle viestinnän ammattilaiseksi pyrkivälle.
 
Seuraavan kerran, kun näen kadulla syrjäytyneen tai hieman hakoteillä olevan nuoren, otan hetken ja yritän hahmottaa mailman menoa hänen näkökulmastaan, ennen kuin lähden arvostelemaan. Otan jopa katsekontaktin ja hymyilen, enkä katso arvostelevasti. Kysyn ehkäpä illalla ravintolan tupakkapaikalla tältä nuorelta, että “ miten menee? “. En ole ennen näin tehnyt, mut miksi? Nämähän ovat kuitenkin vain “ tavallisia asioita. “ tai ainakin niiden pitäisi olla. Mitenköhän monelle meille ne ovat tavallisia asioita ilman lainausmerkkejä?

Yritetään poistaa ne lainausmerkit,

Taneli 

Lähteet: Peter Berger, Invitation to Sosiology - A Humanistic perspective, 1981. , www.tavallisia.fi, Kari Hilpisen puhe 7.9.12 Jakomäen koululla ( http://vimeo.com/49020893) . 

 
 
]]>

2012-09-29T13:25:01+03:00 2019-11-06T19:37:52+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/tavallisia-asioita YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/

 
Organisaatioviestinnän johtamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaa Bergerin ajatukset voivat olla avuksi usealla tavalla. Esimerkiksi, jos on kyseessä iso globaali organisaatio, jolla on sidosryhmiä eri kulttuureista on tärkeää, että ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä otetaan huomioon näiden väliset eroavaisuudet ( Cosmopolitan motif. ) . Bergerhän pyrkii käsittelemään yhteiskuntaamme mahdollisimman monesta eri lähdökohdasta ja huomioimaan kulttuuriset erot. Se, mikä on meille länsimaalaisessa kulttuurissa " of course! " juttu ( kuten hän kirjassaan Invitation to Sosiology - A Humanistic perspective, 1981, kuvailee) , ei välttämättä todellakaan ole " of course! " toisessa kulttuurissa. Viestinnässä voidaan tehdä todella isoja virheitä, ellei olla perillä siitä kuka viestiä on vastaanottamassa. Katsomalla vastaanottajan näkökulmasta voidaan ennakoida viestin vaikutusta ja olla askelta edellä jo ennen varsinaista reaktiota.
 
Markkinointiviestinnän puolelle lainattavissa oleva olleellinen kysymys Bergeriltä on " What are the collective ideas that move men and institutions? " (s. 31, Invitation to sosiology - Humanistic perspective, Berger) . Suomennettuna siis mitkä ovat niitä yhteisiä ideoita, jotka saavat ihmiset ja instituutiot tekemään asioita? Mielestäni suunniteltaessa toimivaa markkinointiviestintää tämä kysymys on hyvä ottaa esille. 
 
Mediasuhteiden hallinnassa Bergerin avaraa maailmankuvaa ihannoiva ajattelu toimii mielestäni upeasti nykypäivän monimuotoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Ihmisten entistä vapaampi ja nopempi maantieteellinen ja sosiaalinen liikkuvuus luo haasteita median hallintaa. Maantieteellisesti liikkuvat ihmiset ovat tietoisia asioista ympäri maailmaa, joten se on otteva huomioon esimerkiksi uutisointia tehdessä. Sosiaalisella liikkuvuudella Berger tarkoittaa sitä, että ihmiset liikkuvat nykyään sosiaaliselta tasolta toiselle hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi Iltalehteä lukevasta konttorististi voi todella nopeasti nousta Kauppalehteä lukevaksi myyntipäälliköksi( Vertauskuva lainattu Bergeriltä s. 63, mutta lehdet muutettu kotimaisiksi. ). Tälläiset muutokset aiheuttavat haasteita ja ne on hyvä ottaa huomioon. 
 
Tässä muutamia ajatuksia Peter Bergerin ja yhteisöviestinnän välillä. Löydättekö Te arvoisat lukijat nämä yhteydet vai ammuinko aivan ohi? =)
 
Lähteenä tähän postauksen Bergerin kirja, Invitation to Sosiology - A Humanistic perspective, 1981.
 
Mukavata viikonloppua ihan jokkaeselle,
 
Taneli Kuopijjosta
]]>

2012-09-29T10:00:01+03:00 2019-11-06T19:37:55+02:00 https://peterberger.vuodatus.net/lue/2012/09/peter-berger-ja-yhteisoviestinta YVIA314 https://peterberger.vuodatus.net/