Kun yritin epätoivoisesti etsiä aihetta, mistä kukaan muu ei ole vielä kirjoittanut, törmäsin Bergerin käsitykseen kielestä. Tällä ei ole mitään maagisia yhteyksiä yhteisöviestintään – tai no, Mediamaailman Murros luennolla kuulimme kuinka paperi mullisti viestinnän maailman niin kai voin sanoa, miten kieli on oleellista kommunikoinnissa – mutta aihe oli omasta mielestäni mielenkiintoinen ja Bergerin blogia nyt on aina mukava lukea.
 
Eli Bergerin kanta kielestä. Ja tämä on lyhyt versio koska Bergerillä todellakin riittää sanottavaa kielestä. Mutta pääosin hänen kantansa voidaan kiteyttää blogin viimeisiin lauseisiin: ” But there is nothing like hearing contemporary people actually speaking a language. This is why keeping a language alive, or restoring it to living speech, is a truly humane value of civilization.” Berger yhdistää kielen uskontoon, politiikkaan ja ihmisen omaan identiteettiin ja hyvästä syystä.
 
Äidinkieli ja etenkin murteet kertovat, mistä me tulemme. Hyvänä esimerkkinä elämä Jyväskylän yliopistossa: useasti kuuntelemalla uusien opiskelijoiden murteita voi jo veikata kuinka kaukaa he ovat tulleet opiskelemaan. Kielitaito on vielä nykyäänkin myös sidoksissa valtaan ja asemaan yhteiskunnassa. Monissa maissa kyky puhua englantia on pääsylippu parempaan koulutukseen ja avain rikkaampaan tulevaisuuteen. Ja ajatellaan vaikkapa nykyajan työmarkkinoita. Itse kerran kuulin työhaastattelun jälkeen, että minulla oli itse asiassa parempi CV, mutta se toinen hakija puhui sujuvaa ruotsia, joten homma meni sinne kaupan sijainnin takia.  Ja mainitseepa Berger kirjoituksessaan vielä aatesuuntia kuten feminismin. Itsekin englannin kielen tunnilla olen kuullut puhetta kielen maskuliinisuudesta: history, ”the species of man” ja niin edelleen.
 
Käytetään kieltä sitten millä tavalla tahansa, sitä pitää käyttää Bergerin mukaan. Vaikka kieli voi myös erottaa, enne kaikkea se luo yhteisöllisyyttä. Meidän kulttuurimme on sidoksissa kieleen ja meidän ei pitäisi menettää ja unohtaa omien kieltemme pieniä ihania erikoisuuksia vaikka olisi kuinka muotia lainata sanoja ulkomailta. Kyllä meidän taloudessa vieläkin pestään itsemme saunassa ”hullaus veellä” ja kovassa kiireessä kuljetaan ”haepakkaa.” Molemmat termejä, jotka kuulin nyt edesmenneeltä mummoltani lapsuudessa. 

Ja jos nyt heitetään tähän loppuun pretty obscure link yhteisöviestintään... Hei tiesittekö, että me viestitään kielellä? Ja sitä voi käyttää eri tavalla eri kanavissa ja eri kohdeyleisölle puhuessa? Joskus epävirallisempi tyyli toimii hyvin ja joskus pitää käyttää niitä hienoja Kela lomakkeiden kiemuroita, joista tavallinen kuolevainen ei ymmärrä mitään. Mutta jos en nyt mene nukkumaan tavalliset kuolevaiset eivät ymmärrä minustakaan mitään :)

Anna kiittää ja kuittaa.

http://www.youtube.com/watch?v=jzKVkgPwkQM

1. I love this guy's accent. 2. Love Berger's "strip that of the often pretentious sociology jargon" and how willing he is to admit to being wrong. 3. Seriously disappointed by the lack of the usual Youtube comment snark. I mean c'mon? Nothing more inspirational than: "I disagree" and "Is that Mark Chaves sitting next to Berger?"

Again, Berger is talking about religion. But again, his words can be so easily related to the world of organizational communication. And I'm seeing this is a common theme with me, managing to tie everything to organizational communication in some way :D Anyways....

People have worried for a long time that the modernisation of the society automatically means that while big organizations take over religion and spirituality go out of fashion, so to speak and people will lose faith. Berger himself admits that it took him twenty years to realize this was, indeed, not the case and then moves to say that though religion and society have changed a lot in the course of years people have not turned away from faith. Just found it in new ways. 

And this brings me to the organizational comms field. Trends like going green, sustainable development and responsibility are making a comeback. It's the same with many other more "traditional" and perhaps even "old-fashioned" values. And organizations have to react to that. The people are finding these values again - not that they have been exactly lost during the last few decades, maybe just not so highlighted in the media - and in increasingly competitive markets tapping into these values can take you ahead in the game. Just pushing forward for the sake of going forward and gaining more and more, not caring about the mess you leave behind, is frowned upon. It is not exactly the religious boom happening in the USA but it is not the feared industrial, institutionalized world where everyone is alone either.

Anna

PS. How cool is that that Berger wrote a blog post about beards?

Now that we are talking about good ol’ Pete and multiculturalism I thought to celebrate the moment and write this in English. SO. Berger and multiculturalism. It has become obvious that he is a cool dude, tolerant, open-minded and very conscious of other cultures. Blah blah blah. You can pretty much sum this all but by citing the article given to our group: “The goal for Berger is to be open minded about other cultures and try to understand the reality from several different perspectives.”  
 
And it is not difficult at all to see why this is crucial for organizational communication. And PR. We are living in increasingly global work and even in Finland many companies – big and small – stretch beyond our borders. And not only to our neighbors. We have a lot of business in Asia where the culture is completely different; so different that a Japanese friend of mine said that when he came to Finland it felt like “arriving on a different planet.” If we approach everything the Finnish way and won't bother to get to know their culture we will end up wasting money, insulting a lot of people we really shouldn’t insult if we wanna do business there and destroy our chances of conquering a new, potential market.
 
I think in our field it is pure common sense to adopt the Bergerian way of thinking. I could wax miles and miles of poetics out of this one but seriously. I am being blunt here, but c'mon guys. You would be stupid not to approach the subject with an open mind, objective curiosity and non-judgmental tolerance. Doing it any other way would just end in a catastrophic failure.
 
And this is not only about advertising and doing PR. The same goes in internal communications and crisis communications. Sometimes we can be blind to the cultural differences that are right in front of our nose. As an international tutor I have noticed this. I know they have been here for only some months, some just a few weeks, but once they get settled into the Finnish way it's so easy to forget they are nothing like us – and whoah, that sounds like I'm comparing exchange students to aliens. But the cultural differences come up at even the smallest of things: when to eat lunch, how to greet people, the size of your personal space, how to talk to people like teachers… And little things count. We all know the example about Japanese and business cards. It's something we Finnish would never think twice about but for them it is a Big Thing.
 
In a multicultural organizational utopia everyone’s needs could be taken to account and there would be time to sit down with everyone to talk about stuff like cultural differences. But let’s face it, with the bigger companies that is hardly realistic. The point is to at least be aware and do a Berger and deal with it in a mature and understanding way.
 
In the end, all people see things differently and think in a different way. And in my opinion, sometimes putting extra weight to the “multicultural” thing might not even be such a good thing since we might have pre-existing attitudes and prejudices about certain nations and their habits. It is not right to put someone under the magnifying class just because of ethnicity and treat him differently or more carefully because of that.  We are all just people. We want to find our place and belong.  
 
Internationally Anna   

Ensin eeppinen anteeksipyyntö siitä, että postaan tyyliin kaiken viimeisenä iltana juuri niin kuin ei saisi missään nimessä koskaan ikinä tehdä. Mutta sen siitä saa kun eroaa ja sairastuu ja vaipuu angstin syviin kuiluihin. Mutta ei siitä sen enempää. Siirrytään oleelliseen. Eli Bergeriin. Ja koska ryhmätoverini ovat tehneet ihailtavaa työtä on haastavaa tuoda mukaan uusia näkökulmia, mutta yritän kuitenkin parhaani. Ja jos toistan jotain. Olen syvästi pahoillani.
               
Kun ensimmäistä kertaa Googlasin Peter Bergeriä oli pakko nauraa, koska sankarimme näyttää Remu Aaltosen ja Star Trekin Kapteeni Picardin risteytykseltä. Remu Aaltoseen ei sen enempää yhtäläisyyksiä löytynyt, mutta nörttinä minun on verrattava Bergeriä Picardiin. ”To boldly go where no man has gone before” pätee omalla tavallaan Bergeriin. Ja kaljuuden lisäksi heitä yhdistää myös absoluuttinen cool- taso.
               
Kuten monet ovat maininneetkin, Berger pystyy näkemään asiat ihailtavasti monesta eri näkökulmasta ja on hyvin suvaitsevainen ja pitää mielensä avoinna, jotain mikä on omasta mielestäni todella tärkeää alamme ammattilaiselle. Yhteisöviestijöinä emme voi kulkea maailmassa laput silmillä seuraten ainoastaan yhtä linjaa. Meidän on katsottava ympärillemme ja asetuttava muiden ihmisten saappaisiin. Meidän on osattava ymmärtää kulttuuri eroja ja tunnistettava mikä toimii kenellekin. Tässä suhteessa voimme ottaa oppia Bergeriltä. Kun hän saa käsiinsä ongelman tai argumentin, hän pyörittelee sitä ja tutkii sitä kaikista näkökulmista – eikä tuomitse. On virkistävää tutkiskella tyyppiä, joka suhtautuu asioihin pätevästi, mutta myös rennosti, eikä yritä tuputtaa omaa kantaansa ja vakuuttaa kaikille olevansa oikeassa ja tekevänsä jotain mullistavaa. Sädekehä heijastuisi niin kauniisti Bergerin kaljusta.
               
Ja tänään törmäsin Bergerin uusimpaan blogi kirjoitukseen, joka takertuu itseäni suuresti kiinnostavaan aiheeseen: An instruction manual for the radical transformation of identity.  Kirjoituksessaan Berger käsittelee identiteettiä, sitä miten siihen halutaan vaikuttaa ja voidaanko siihen vaikuttaa käyttäen esimerkkinä seksuaalisuutta.
               
Kirjoituksesta tarttui itselleni kiinni seuraava:  ”Primary socialization has a great advantage: It starts from scratch. The secondary socialization involved in alternation must dismantle before it can construct.” Tiedän, että Berger puhuu tässä identiteetistä, mutta samaa voisi käyttää helposti ulkoiseen viestintään. Ajatellaan vaikkapa organisaation imagon luonti/kehitys kamppanjaa. Tyhjästä on helppo aloittaa, mutta kun puhutaan asenteiden muuttamisesta ja suunnanvaihdosta – tässä palaa muuten mieleen ihanasti pääsykoe tehtävä muutosprosesseista organisaatioissa – tehtävä onkin jo vaikeampi.  
              
Bloggauksessaan myös Berger sanoo, miten identiteettimme on riippuvainen sosiaalisesta ympäristössämme ja miten nyky-yhteiskunnassa kohtaamme jatkuvalla syötöllä, päivittäin, hyvinkin erilaisia ympäristöjä kaikkialla. Kaverimme, koulutuksemme, työpaikkamme, katu-osoitteemme – kaikki vaikuttavat meihin ja siihen, miten me ajattelemme. Voimme boikotoida tuotetta, jota emme ole edes koskaan kokeilleet, koska kaverimme sanoi, että ”se on syvältä.” Vastakohtaisesti voimme kumota negatiiviset ennakkoluulot ja palata vieroksumiemme tuotteiden ääreen kiitos hyvän suosituksen tai iskevän mainoksen. Itsekin olen syyllistynyt tähän. Join tänään punaista maitoa ensimmäistä kertaa elämässäni.

Anna

Juu, lähdekriitiikki ja kaikki, tiedän kyllä. Mutta mielestäni lohduttoman sateiseen sunnuntaihin ei sovi melkein mikään muu postaus paremmin kuin linkki Peter Berger- tumblriin. Oli innovatiivista selailla ja lukea, minkälaisia ajatuksia muut ihmiset ovat nostaneet esille. Vertaisten ajatukset Bergeristä ovat tietysti paljon helpommin lähestyttäviä kuin muiden tiedemiesten. Mielestäni tämä on myös sellainen seikka, joka teki Bergeristä erityisenmielenkiintoisen.   Hänen ajatuksensa kiinnostuksesta maailmaa ja todellisuutta kohti toteutuu mielestäni myös hänessä itsessään. Hän on esittänyt ajatuksensa niin ihmisläheisesti, että niistä on helppo kiinnostua. Teen loppuun muutamia lainauksia, asiat saattavat tulla toistona aiemmista postauksistamme, mutta kertaushan on opintojen äiti.  Olkoon tämä häpeällisen epäsopivan lähteen innoittama postaus viimeiseni tässä blogissa.

“People who feel no temptation before closed doors, who have no curiosity about human beings, who are content to admire scenery without wondering about the people who live in those houses on the other side of that river, should probably stay away from sociology.”

—	Peter L. Berger, “Invitation to Sociology”

 
Maailma on niin paljon enemmän kuin mitä me voimme käsittääkään. Yritetään siis muistaa nähdä yli omien näkökulmien, kuulla sanojen taakse, maistella hartaammin, nauttia tuoksuista ja eritoten tuntea enemmän. Ennen kuin voimme rehellisesti sanoa tuntevamme maailman, meidän täytyisi haluta/pystyä näkemään oman ikkunamme tarjoaman maiseman ylitse. Suureellinen vertauskuva, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan.

“Sociology is justified by the belief that it is better to be conscious than unconscious and that consciousness is a condition of freedom.”

—

Peter Berger Peter Berger ei näytä allekirjoittavan lausahdusta “tieto lisää tuskaa”, tai sitten hän on ennemminkin sitä mieltä, että se tuska on vapauden arvoista. Assosioin tämän omassa mielessäni vahvasti aiempaan lainaukseen, sillä aktiivinen uteliaisuus ja asioiden penkominen asettaa yksilön myös alttiiksi sille kaikelle taakalle, jonka hän saattaa harteilleen innokkuudellaan saada. Monet kokevat, että asioiden on helpompaa vain antaa olla.

“Choices in life are rarely pure, but to understand the middle ground it is helpful to imagine the extremes.”

—	Peter Berger

Ihminen on osin rationaalinen, mutta harva pystyy tekemään päätöksiään täysin järkeilynpohjalta. Berger myöntää ihmisen inhimillisyyden tällä saralla, eikä lähde neuvomaan step by step- tyylisiä päätöksenteko neuvoja. Hän kannustaa kuitenkin ihmisiä haastamaan itseään ajattelemaan ja kritisoimaan vaihtoehtoja, jotta kokonaiskuva olisi helpompi käsittää.

Sateessakin on paljon hyvää,

XOXO
Hanna K

Sekavien ajatusten innoittaja http://www.tumblr.com/tagged/peter-berger