Se, mikä tänään saattaa tänään tuntua mielettömän ylitsepääsemättömältä ja vaikealta, saattaa huomenna saada elämässäsi jo aivan uudenlaisen roolin. Jos illan epätoivo tuntui raa’an todelliselta, mutta aamun valo tuo peliin uusia keinoja selvitä, niin oliko tuo epätoivo totta juuri laisinkaan? Bergerin mukaan todellisuus on dynaamista. Me, te ja he olemme sitä luoneet, luomme ja tulemme luomaan jatkossakin. Lohdullinen ajatus, eikö totta?

Bergeriläisen ajattelun mukaan organisaatiokaan ei ole pysyvä ilmiö, muuta kuin lyhyellä aikavälillä. Organisaation tuleekin jatkuvasti tarkkailla ympäristöään, sekä itseään pysyäkseen mukana ajanhermolla. Muutoksiin reagoimisvalmius ja -kyky ovatkin eräitä organisaation tärkeimmistä kilpailuvalteista.  Se ei kuitenkaan saa hukata kiintopistettään ja lähteä rönsyilemään epärelevanttien asioiden äärelle. Aikamoista tasapainoilua siis vaaditaan, jotta voisi olla spontaani ja innovatiivinen, mutta kuitenkin suunnitelmallinen. Bergerin mukaan yhteiskunta on ihmissuhteiden kokonaisuus. Tätä vertausta hän käyttää myös puhuessaan organisaatioista. Tästä pääsemmekin kommunikaation tärkeyteen.

Kuten on jo aiemmin todettu, Bergerin mukaan me luomme tämän yhteiskunnallisen järjestelmän, mutta vuoroin olemme itse myös sen tuotteita. Kieli on se väline, jolla me luomme yhä uudestaan ja uudestaan todellisuutta. Kommunikaation avulla me tietysti myös välitämme luomaamme eteenpäin ja toivottavasti myös vastaanotamme ja prosessoimme muiden ajatuksia.  Organisaatioiden sosiaalinen järjestelmä on tuotettu kommunikaation kautta ja toimiva kommunikaatio on avain asemassa myös sen ylläpitämisessä sekä uudelleenluomisessa.

Ja jos joku yhdisti tuon orastavan epätoivon viimeisten blogitekstejen läpi puskemiseen, niin keep on going, you will survive!

XOXO
Hanna K

Lähde: Mats Heide - A Social Constructionist Perspective on Public Relations and Crisis Communication